perjantai 19. tammikuuta 2018

Nivelluu ja kanakevennys



Juupelj ku luati säehehhaltija pakkasen.
Uamusilla  -15 ja nyttii -16.
Eekä tuo paljoo laahtunna päevälläkkää.
Korvaläpät kuurassa pikaseen tarpeempitusella lenkillä.
Ja äkisti pihhaan.
Se olj siinä.

Kuulema on Heekimpäevä tänäpäevänä.
Ja vanahankansan mukkaan sillo on elikot syönnä puolet talaven appeista.
Ja immeeset kolomanneksen.
Paetsi meejjän huushollissa ehken männöö nii että yks immeenen jo kolomeneljäsossoo.
Ja melekovarmasti jo ensvuuen valakoset suklaat ja jiätelöt jo etukätteen.
- Sannoo se äet vakkaasti sitä laatasmallija käättävän.
Ku mittee ne ravintokurut suosittelloo.
Sisällömpiälle en mää sanommaan mittää.
Vuan sen voen totistoo että aena on samallaenen laatasmalli sillä.
- Kukkurallinen.



Syönnöksistä puhheenollen.
Monellaesta luuta sitä on kerinnä tässä elämäsä varrella syyvvä.
On ollunna laavvantaeluuta, eläkeluuta (!), lomaluuta,vierasluuta ja jooluluuta.
Juhannusluuta ja kyläluuta. Ja vaekka minkälaesta vielä.
Ja tässä nyt toellaannii hustaettaan luista. Eekä luuvvista.
Nyt tulj sittä tuossa illankähmässä uuvvellaenen luu.
On kuulema semmonen nivelluu.
Sitä en kyllä tiijjä että millekkä nivelelle seon nyt sittä tarkotettu.
Vuan sevverra on makkeelle maestunna että nuita saes tulla joka nivelelle omasa.
Ja nikamat piälle.



Niisson kuulema jottae terveellisijä aeneksija.
Jotka on nivelille hyväks.
Määttiijjä ettee vuan oo immeenen tuas jootunna maenoksen huijjattavaks.
Ee oes niät enskerta se.
Vuan huijjuuta eli ee ni hyvvee on ollunna.
Ja melekeempä tuntoo mitenkä on nivelet notkistunna.
Eepä oes pahaks äetillekkää.






- Sannoovat viisaat että olo kepennöö ku vaehtaa sian kannaan.
Ilimankos seon jo uamusta pittäin ollunna keposa ja hilipee olo...










torstai 18. tammikuuta 2018

Jootavia jorinoeta


Ploki on pitännä taakoo meekäläesestä riippumattomista syistä.
Että en oo lähtennä Peltsin matkaan. Eekä äetkää. 😄
Niinku suattasj piätellä eellisen jutun perusteella. Ku sinne haekaelin.

Äet tekj pikavissiitin pohjosseen Karjallaan.
Ja meekäläenen silläaekoo piäsj kaksj kertoo kaapuntiin.
Josta tietennii tulj het pallaatetta ku se mamma kottiutu ja asijan kuulj.
- Oljko puhas ja ehyt paeta piällä immeesten ilimoella. Kummallahhii.
Ja eekaet vuan sielä mihinkää luvattommaan paekkaan tälläkertoo jalakoo nostettu.
Tuo kysymys sittä kyllä ihavvuan meekäläeselle.
Vissiinnii viittaas siihe ku sillon eellisellä kerralla meenasin käävvä kastelemmaan torj´myyjän kojujjalakoo.
Ja nuivee kaappijas sano ettee oo koerille torj tarkotettu.
Ja vielä sieltä tiskin takkoo että tiälä ee sua olla.
Meenasin minä sillon kysyvä siltä että mittees sittä mänit sinne...

Iha oltiin siivolla kaapunnissa. Ja kotonahhii.
Ja kaaheen raahallistahhii olj. Ja hilijasta.
No. Nyttemmi on sittä iäntä talossa.
Ja muutennii tuas entiset hommat.
Kuhampaan jootavia jorinoeta.



Pientä lenkkijä on tehty.
Ku eelissäpäevänä olj niät mahoton vinkka. Ja pakkanennii.
Ee kovinkaa pitkälle tarenna.
Taekka oes kaet sitä ehken tingalle tarennahhii.
Vuanku olj tuo paksumpi pomppa piällä ni olj vähä kankeemmakusta mänö äkikseltään.


Ja ku se uuvvempi pipohhii on vielä neelepuikoella.
Niinku männätalavenahhii.
Ni otti tuulj pakkasen kansa meekäläesen korvaläppiin meleko ikävämmakusesti.
Älysj sen äettii eekä pitkälle mänty.

Tänäpäevänä tuo ee oo ku lunta satanna hilijoksiin.
Sevverra kuitennii että jo tulj mahottomat lumj´pallot varpaehevvälliin.
Äet jo luulj että nyt särky koeralta käpälä.
Kaekki neljä yhellä kertoo.
Ennenku hokasj ruveta niitä kaevelemmaan ja tunnustelemmaan.
Ja melekeehhän tuo aatokuormallisen sieltä kaevelj sitä lunta.
Ee ihme että olj askellus ku äetillä korkokengissä.
- Toespuoleesta vuapuntata.


Ku nurkissa paakkuu pakkanen
ja pihamualle jiätyy kakkanen.
Viima kylymä ulukona lyyssin helemoja riipii,
määräkoera vähi´iänin sohvannurkkaan hiipii.
Kyllä on lämpimässä hyvä siinä muata,
ee tällä ilimalla parempata tietee suata.














sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Lapinkoera


No ohanse talavi tiälläe.
Ja lunta ja kuuroo.
Että sempuolee ee valittamista.



Vuan joskus sitä toevoo että ollappa semmonen lapinkoera.
Piäsisj tuonne Lapin tunturille ja aakeille hilipommaan.
Ja kahtelemmaan piä kenollaan revontulija.
Ja kommeita maesemija.
Haestelemmaan tunturj´tuulija. Ja lumj´myräkkätä.
Niinku tuo Peltsi tuola Lapissa.
Selevästihhii sen ohjelmasta puuttuu semmonen hilipakka koera matkaseorana.
Että jos oesin lapinkoera ni oesin jo tarjootunna sinne kaveriks.
Näellä jalampittuuksilla ja olemattomalla muavaralla ee oo toeveeta siihehhommaan.
Eekäpään se Peltsi jootaskaa mittää villalyyssijä ja lämpöpaetoo sielä meekäläeselle piälle tälleemäänkää. Sano äet.
Että sitä pittää vuan tyytyvä kahtelemmaan telekkarista.
Huaveelemmaan yhessä äetin kansa että jospa sitä vaekka jonnae päevänä kuitennii ies käämään piäsisj sielä Lapimmuassa.
Ja semmosena ikiomana toeveunena että jos oessii vaekka piässynnä sinne Peltsin matkaan....



Äet, ilompillooja, sano että nuihhan siinä kävisj kuitennii.
Ku sielä lumilla koettasit pungertoo etteempäen nuilla kintuilla.
Ja tuolla vuatemmiärällä.
Sitä oesit paetasj kansa het säkkeöksissä kinoksessa.
Ja arvooppa montako kertoo jootasj Peltsi sieltä pelastammaan.
Jos niät toellaannii sen völjyyn piäsisit.
Siinei matka paljoo eistys.
Ku yhtennään saes onkia käpälätä paejjahhelemuksista.
Taekka pelastoo lummeen juuttunna määräkoera.
Ja mitteepä jos sielä iskisit jumin piälle.
Ottasko Peltsi kaenalloosa ja kantasj.
Tunturista toeseen. Umpj´hangessa saavvoen ja lumj´kenkiin kansa.

Ja jos ruppeesittii ronkloomaan ruuvvan kansa.
Tahi kesken tunturille kiipeemisen iskisittii ahterisj muaha ja oottasit namipalloo.
Ku ee millää huvittaskaa justiisa sillon mikkää.
Entäpä sittä sinun sikasakkisj? Ja muapallosj?
Kantasko Peltsi yhessä repussa määräkoeroo jota rupesj kehtuuttammaan keskenkaeken.
Ja toesessa sen sikasakkija.  Ja muapalloo.
Ja vielä hammastikkuja.
Jotka pittää antoo justiisa iltauutisten aekaan.
- Josta tietennii juohtu mielee ettee sielä ehken mahollisesti näkyskää kuuvven uutisija.
Jossae erämuamökissä.
Millekäpä mallille sittä määräkoeran suu mänisj?

Haakkuva nakuttasit sittä sielä selekärepussa sen korvajjuuressa jokkaesta kahhaasta ja rapsaasta.
Nii että oes Peltsillä tinnitus seoroovan vuuen aejjan.
Siinä jäes seoroova tuotantokaasj tekemätä ohjelmata.
Ja äetille siitä lasku.
Ja vihapostija veispuukki ja ploki tääteen.
Ku immeeset äessään ku eevät suanna uutta ohjelmata katottavaks.
Ihavvuan jonnii tuntemattoman ja omituisen määräkoeran taatta.
Että kaavvanko kestäsj Peltsin kiämit semmosessa hommassa.
Sitä saes äetmuorj hakkee koht´sillää haakkuvan pikapaketin asijamiespostista.
Ku oes yks "lapinkoera" lykätty kotj´mökkiin takasi.

Että jospa ihavvuan tyyvvyttäsj näehi kotj´polokuihi ja pihhaan.
Ja kateltasj vuan suosijjolla telekkarista nuita selekosija.
Tulloo uutiset ja hammastikuttii oekeella aekoo.


- Vuan suapi sitä kuitennii huaveella...









perjantai 12. tammikuuta 2018

Mukava talavi


Päevälenkillä nähtiin eelissäpäevänä tuas yks vuarampaekka.
Puurriätti siinä nojjaeloo latvastasa sähköjohtoon.
Taekka mikäpään punos lienöö.
Sähköjoholta aenahhii näätöstää näen muallikon silimiin.
Ja on siinä osille tulossa näköjjään muitae.
Siinei hyvä hyöree jos tuohhii alas rötkähtää.
Samassa letakassa niät niitä suattaa männä usseempihhii.
Ja tuassiisa sähköt poekki.
Äet tekj siitä ilimotuksen sähköyhtijjöön.
Ystävällismielinen asijakaspalavelija lupasj töötyyttee het jonnii työmiehen sinne.
Lie ollunna saha jiässä ku sielä se latvus näky äskönnii nojjaelovan johtoon.
Vaekka ohan nuita jokapaekka täännä nuita kuatuilijoeta.
Ettee oo ehken sentaatta kerinnä sahamies vielä tähähhättään.



Vuan lepposa on ollunna ilima tepastella tiempiällähhii.
Eekä vuan pyöräkehellä pihamualla lintujahissa.


Mualimassa on vuan valakosta, mustoo ja harmoota.
Vuan päevä on jatkunna jo tunnin aenahhii.
Että eepä kaavvan ku sitä muutae värijä suahaan.
Vaekkee tuolla kyllä minumpuolesta kiirettä.
Ku tykkeen kovasti talavesta.
On justiisa sopivat ilimat nämä.
Onse vuan mahottoman mukavata männä myyrästee lumj´hangessa.
Ja ajjoo takkoo lumj´puakkuja.
Joeta äet potkiskelloo välillä tiellä kulukiissaan.
Ja tehä miessakilla lumj´töetä kotj´pihassa.
Ee oo liijjan kuuma. Eekä oo kurasena käpälät ja maha.
Vaekka tuo vuatteehen kansa pellaatuminen ee sittä nii mieleestä ookkaa.
Vuan joku hintahan seon aena itekustae huvista kaete maksettava.



Kotona on mukavata köllötellä pihalla olon jäläkeen.
Varsinnii ku äet pannoo uuniin tulet.
Yhessä haetaan uunj´puut ja laetettaan sittä tulet.


Meekäläenen suapi olla monasti syttymestarina.
Elikkä ramuta kassista pikkusija syttypuita.
Ja syltytä lisäks sanomalehtee.
Ennen ku tulj´tikkuva ruapastaan ni meekäläenen komennettaan sittä kaavvemmaks.
Ku ee oo kuulema koerampaekka siinä hollilla sillon.
Sittä lähetään hakemmaan uuvvet puut.
Valamiiks vähä kuivahtammaan seoroovaks päeväks.
Kaekellaesta puuhoo piisoo.
Tämmöstä mukavatahhii.
Eekä aena jottae siivuuta.
Kyllä on minusta talavi sittä mukavata aekoo.
Onneks sitä on vielä paljo jälellä.












keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Joolusiivuuta ja kuivakka keskiviikko




Tänäpäevänä käätiin äetin kansa ensmäestä kertoo toestaviikkoon päevälenkillä.
Vaekka enämpi tuo olj semmosta hiihättelemistä.
Iliman suksija.
Ee noossunna immeesen jalaka vielä entiseen malliin.
Mikä olj kyllä hyvä asija minummielestä.
Jäepähä enämpi aekoo haestella raahassa kettee olj kulukenna.
Sejjäläkeen sittä jo haataavvuttiinnii peetteeseen.
Ja siinä jootu makkoelemmaan ja immeesen huokumista kuulostelemmaan aekasa.
Vaekka oes ollunna kaekellaesta tekemistä muutae.

Meekäläesen Piäsika on kuulkee hävinnä oovvosti.
Oon sitä ehtinnä tinkaan. Eekä löövvy.
Ee nii että ies hajut oes jiännä.
Äet anto jonnii kanankuikulan tilalle.
Ihan ku kana jotennii sian korvoes.
Muuten ku ehken keventäjän laatasella.
Ohanse laesesa kaverj tietennii sehhii kana.
Vuan kyllä sevuan etittää vielä sitä sikkoo.
Ku mitenkä se nuivvuan voepi tietimätä lähtee litommaan?
Nyt on sittä koko sikasakki kuavoksessa.
Ja niihen erj´mielisyyksijähhii jootuu selevittelemmään.



Ee meenanna irrota joolumatto lattijalta.
Vaekka olj jo loppijjaenennii männy.
Monneen otteeseen koetin vähä vihjasta.
Että jos vaekka sen pihalle kyöreisj.


Ja ku ee vihjaelut aattanna.
Ni pitj ruveta ihtesä toemeen.
Kaekki näköjjään jootuu tiälä ite tekemmään.


 Uattelin että sitäku aekasa pöllyyttää ni eeköhän ruppee immeesennii nokka haestammaan.
Että jonniivviikon pölythän ne sieltä tupsakehtelloo.
Ja karvat ja murut.
Ja mittee liekkää kaekkee kertynnä.
Ja sittä viijjään joolumatto poekkeen.
Ennenku kasvaa lattijjaan kiini.



Kyllähän se äet meenasj ensin ruveta sitä oekommaan.
Vuan sittä ku istuva jutkotin sempiällä kanan kansa.
Ni tuumasj kuitennii että oesko tuo parempi viijjä pihamuan kaatta oottelemmaan ens jooluva.
Kyllä pitj henkee jo vettee meejjän kanan kansa vähä aekoo.
Pätö maton taatta semmonen urakka pitj tehä.
Ennenku sen sae pihalle.
Nythän tuo alakasj olla jo joolu siivottu huushollista.
Vaekka tietennii joku pukki taekka tonttu jostae hyllymmutkasta vielä löötyy.
Niinku männävuonnahhii.
Huhtikuussa.





Tänäpäevänä onnii sittä ollunna kuivakka keskiviikko.
Ku on se tipaton tammikuuhhii.
Tipaton tammikuu meekäläesittäen= tippookaa ee kiinnosta













sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Kelepopoeka



No jo sittä ihmettä näätti päevällä!
Valloo jokapuolella.
Eekä tullunna kynttelistä. Eekä taskulampusta.
- Sähkölampustahan sen näätti onnii ollunna viime aekona kortilla.
Iha oekee aarinkohan se näättääty.
Eepä ookkaa nähty ku ehken marraskuussa viimeks näellä maen.
Ja pakkastahhii kymmenisen astetta.
Siihen ku vielä lisäks semmosta kylymee tuulempuhurija.
Ni ee talavipomppa yhtää liijjaks.

Tehtiin siinä isännän kansa lenkkijä. Ja lumj´töetä.
Ku niitähän tuota piisoo jokapäevälle.
Äet tyyty vuan pikaseen rappusilta kuikuilemmaan.
Vaekka oes justiisa sille ollunna passelj ilima.
- Kyllä oes jootuin kuume laskenna ku oes vuan kaavvemmin aekoo siinä pällyillynnä.
Eekä oes kolottanna piätä eekä juilinna ronkkoo.
Kylymähoetoohan ne justiisa käsköö vaevaan ku vaevaan antoo.
Vuan vielähäntä mitä.
Sukelti peetteemmutkaan ja vylläsj ihtesä sinne tuntikaasiks.
Eepä siinä muu aattanna ku työntyvä sittä pihalta tultuva itehhii sinne.
Lämmittämmään.
Mitteepä sitä ee kelepo määräkoerapoeka tekisj emäntäsä hyväks.



Tässä yhtenä päevänä sae tämä tämämpäevänen holohottava sittä oekeen emäuatoksen.
Että otetaampa nyt semmonen reepas talavikuva.
Seesot siinä lumj´kasan piällä ylyvään ja yöhkeen näkösenä.
Se toemitti tohkeessaan.
Ja tähhyilet jonnehhii kaavvas.
Oot siinä olovinasj semmonen Alappiin pelastajakoera.
Ja ku en ite suostunna kiipeemään sinne ison kasan piälle ni nosti kylymästi minut sinne.


Että minä sittä niin tykkeen könöttee kuvattavana lumj´kasalla kiikkerän puakun piällä.
Mahakarvat jiähilleessä ja ratekiset paekat kylymänkuolijossa.
Mänisj vuan ite kokkeelemmaan miltee tuntuu istuva siinä.
Hoosuttomassa jalassa.



Sevverran sae narratuks kysymällä kuka tulloo.
Että vähä vilikasin sittä tielleppäen.
Että siinä sille ylyvästä ja yöhkeetä määräkoeroo.
Kumma ku ee ehtinnä mittää napanterj´nassakkata vielä kaalaan.



Eekö kukkaa mitenkää saes tuota immeestä irti kamerasta.
Ja viskoesj sittä sen kameran mäkkeen...
Onneks tänäpäevänä ee oo tarvinna enempöö kameran eissä keekoella.
Että jottae hyötyvähhii lentsusta.












torstai 4. tammikuuta 2018

Pimmeöttä ja valloo



Kellekkää ee varmaankaa ennee uutena uutisena tule että sähkökatkoja on tuas suatu pittee.
Melekeen joapäevälle omasa.
Ja millomminnii pitusena.
Eelissäaumuna herättiin tuas sähköttömmään päevään.
Äet jootu virittelemmään tulet hellaan.
Että sae kahvit.
Muutehhan se oes ollunna päevä vielä enämpi pilalla iliman sitä.
Ja sittä uuniin.
Että tulj lämmintä.
Vuan ee tuo iha miinukselle päevä jiännä.
- Sähköt ku mänj ni lentsu puolestaan tulj.
Onneks sittä iltapäevästä suatiin tuas valloo ja lämmintä.
Ihan paekallisen sähköyhtijön toemesta.
Ja kassillinen nenäliinoja.
Ihan lähikaapasta.




 Tänäpäevänä sittä immeenen pakkasj niitä nenäliinoja taskut tääteen.
Ja lähettiin kahtelemmaan miltee pihalla näättää.
No lunta aenahhii.
Ja muutennii mukavata nollakelijä.
Maltto olla lunta satamata kuitennii tovin.
Ku jokapäevälle on sitähhii riittännä.
Vaekken kyllä valita.
Antaa vuan sattoo. Ku niihhän se talavella pittäähhii.


Ja nähtiihhän myö vähä päevänkajjoohhii.
Pikkusen pilikistelj taevaarrannasta piliviin välistä.
Luppaas siitä että valosampata kohen männään.
Ja ohan tuo päevä jatkunna jo aenahhii sen kymmenen minnuuttija.
Jos ee enämpihhii.


Jäniksettii on palanna takasi evakosta.
Mahottomasti on tullunna jäläkijä.
Kohtahan ne alottaa ne pelisä tuas.
Ku alakaa se puolisonetintä.
 Sielä ee mittää rehvipalstoja netistä katella.
Eekä napakymppijä pelata.
Sielä männään hulluvvaahtija pitkimpeltoo kahakkätteen ja peräjäläkee.
Ja se joka on noppeekinttusin voettaa rinsessan ja puolj valtakuntoo.
Ja sittä elettään kevväämmällä onnellisina hankj´poekiin kansa.
Kunnes ilives taekka susj yllättää.
Rankkoo seon elämä. Niilläe.



Vanahakansa sannoo että jos syksyllä hanki hiiren kantaa ni kevväällä kantaa hevosen.
Syksyllä olj lumempiällä semmosta riivannetta ollunna.
Että hyvästihhii hiiren kanto.
Nyt sitä sittä semmukkaan suatasj oekeet tolokun hankijjaeset.
Eepä nyt iha oo väliks niinkää tiukista hankj´kantamista.
Kuhan nyt vuan jonniillaeset tulisj.
Lunta on kertynnä niimpaljo että kyllä oes hyvä männä luikutella mihintahhaan sittä.
Nyt vuan on tyyvyttävä vielä tiellä kulukemmaan.
Vaekkee tuossa kyllä valittamista oo.
Nii on hyväks puhistettu että passoo siinä hilipasta.



Suanko esitellä; siinon meekäläesen toenen lintuin kytteemisluola.
Sielä sitä vasta onnii hyvä vuanija.
Ja sittä ryykästä haakkummaan.
Se se pittää mielen ja ropan virreenä.
Nii itellä ku siivekkäellähhii.