maanantai 18. maaliskuuta 2024

Vielä vaenu viepi


Kylläpä on ollunna mukavata aekoo.
Hankj on kestännä hilipetellä. Ja tuohon lähimehtäännii piäsj hyvästi.
Taekka paremminnii taemikkoo tuo vielä lie. Paljo haesteltavata.
Jäniksen jäläkijä, oravan jäläkijä, iliveksen jäläkijä, hirven jäläkijä ja yks hirven makkuussii!
Kyllä ee siitää ennee mehtäverisen määräkoeran päevä somenna.
Ja ku vielä aarinkohhii paesto. Pakkasta olj kyllä melekoverran vuan vuatetta piälle ni tarkenj.


Hirven makkuuksen likellä olj sen jätöstähhii.
Sitähän ee suanna ku matkampiästä haestella. Äet ee laskenna likelle.
Sano ettee tiijjä mittee pasillija siinä on.

Eepä arvanna että tuommosta sakkija on liikkunna ihan melekeen nurkkajuuressa.
Hirvihhii sinä muata kellottanna.
Ilimanko on niitä hirvikärpäsijä loppukesästä takapihallahhii.
Sittä se ilives. Sehhii ihan tuosta ulukorakennuksen takkoo hipsinnä.
Ja siitä tuohon taemikkoon.


 Äet meenasj sotkeotuva jalakoehisa.
Ku ee yhtä jootuin piässynnä nuihen pajukoehen läpi ku meekäläenen.
Aena olj tuo naruhhii kierteellä millommihinnii rissuun.
Ja siinä immeenen teotaroe niihen seassa.
Tuntu sanovan että vielä näkkyy vanahoo vaenu vievän.
Ja jalaka noosoo ku poekosena konsannaan.
Kyllä sieltä pihhaan selevittiin kuitennii.
Ee tarvinna apuja hoehkija.
Tosin eepä tuota oes kyllä kukkaa niitä kuullukkaa.
Suati sinne ehättäätynnä.

Oespaan vielä huomissa uamunahhii yhtä hyvä hankj.
Jos vaekka nyt tuola toesella puolen tietä käätäsj.
Missee on vähä vähempi nuita pajukoeta.
Vuan yhtä paljo hyvijä hajuja ja jäläkijä.




lauantai 16. maaliskuuta 2024

Sensuurija ja mielj´harmija

 


Äet kysy uamusta. Että mitteepä laetettasj plokkiin tänäpäevänä.
Mahtaskoon olla määräkoeralla mittää sanomista.
- No aenahan sitä jottae...jos vuan sensuroemata laetettaan.
Suattasin vaekka tuosta lakkoasijasta sannoo mielj´piettä...ja vettähhii sattaa jos ketä kiinnostannoo.

- No aakastaampa ploki. Sano äet...


- Vuan katotaampa kuitennii ensin. Että onko sitä kukkaa mittää sanonna sinun eellisseen sannaeluusj...


- No ohan tiälä kuule tullunna kommenttija.
Tulehhan lukemmaan ja alahan sittä sannoo mittee vastattaan. Minä suatan tässä nyt naputella.
Jospa tuota nyt lykästäsj. Ja suatasj vaekka vastatuks.

Sittä kuulu monellaesta sannoo peräjäläkeen. Äetin suusta niät.

Ku se tulj tuas se sama homma. Ettee piässynnäkkää vastoomaan.
Aekasa siinä ättäröe. Ja nimetönnä sittä piästiin kuitennii jottae sanelemmaan .
Nimetönnä. Ommaan plokkiin. Kyllä se sittä pistelöö vihaks.


Vuan eepä ihme että niin tuassiisa kävj.
Sehän olj tuas tuo pitäjä pompsaattanna poekkeen. Ja käski kirjaatuva uuvvestaan.
Vaekka siinä jo kirjaatunneena olovinnaan toesella sivulla oltiin.

Meellä männöö nyt lasit hööryyn. Ku äet äkkäelöö.
- Kaekellaesta juuttaannäköstä mielj´harmija sitä pittää olla.
Ja kaveriin plokit jiäpi tuassiisa kommentoematta.
Ku ee piäse. Vaekka mitenkä tingalle yrittää.
Niissäe ilimotettaan vuan että virhe tapahtu. Ee voe julukasta.
Että anteeks kamut ku en kommentoe. Lukemassa kyllä kään.

Kyllä oon ihan nätisti aena sannaellunna niihin. Kamuille.
Ettee mittää puuttujata niihin tarvihteesj.
Piisoo tuota sensuroejjoo tiälä pihassahhii meekäläesen sanomisille.
Äet on hyvinnii hanakkana siihen tarttummaan.
Että mittee suapi sannoo ja mittee ee.
Huolehtisj vuan ensin omista sanomisistasa...








keskiviikko 13. maaliskuuta 2024

Hankijaesta ja hajuhaettoo


Tiukassa olj kuulkee mualj hännässä.
Vesj´liukosta? No ee ollunna.
Puolikas hännästä lähti mualin matkaan. Äet nylyki nyppimällä ja saksilla.
Kaete se nyt jotakuinnii koeranhännältä näätästää vielä.


Mehtee alakaa olla mökin ympärillä. Ollaan kohta ku salolla konsannaan.
Piisoo kaekemmualiman öttöstä kuhan kesäks kiäntyy.
Niin ilimassa ku muassahhii.
Ku sielähän ne sikijjää metän helemassa.
Kyllä en mitenkää innolla oottele sitä.
Äet tuntu jo jupisovan itekseen. Ku harjalla otti murusija pöövvän alta.
Että kohta niitä vilikettää tuas kaverija tuollae. Muurahaesija meenasj.
Hyvissä ajon tuo ressin niistähhii jo hierasj.
Vuan mihinkäpä sitä vanaha immeenen tavoestasa piässöö.


Vuan vielä piisoo lunta. Ja hankihhii on kestännä.
Tosin vuan ihan mökin ympärillä käpästeltiin.
Vuan mukavata olj siinäe.
Jos vaekka tuurillaan oekeen huomenna vettä työnnättelisj.
Ja sittä pakkasta nassaattasj. Ni siitäpä vasta somat hankijaeset suatasj.
Suattasj uskaltaatuva vähä pitemmällehhii. Kuvvuan takapihalle.


 Suattaahan siinä joku aeka männä. Ennenku tuohhii lumj on pienempänä läjänä.

Sitä kusijaesonkelmata ootellessa ilimaantuu aena jottae ättäröetävätä.
Immeeselle niät.

Se ku osti niitä pienijä tommaattija. Ja lappo niitä kittaasa melekosen verran.
Olj se kuitennii hulasveillä huuhellunna ne ensin.
Alako sittä ihmettelemmään. Että mitenkä haesoo näpit kummalle.
Ihanku "sille itelleen" elikkä tiijättä mittee tarkotettaan.
Jostae syystä siinä meekäläesen hännäalus tarkistettiin ensin.
- Oes vuan omastasa alottanna sennii tarkistuksen.
Sittä se rupesj niitä tommaattija haestelemmaan. Ja nehän ne haesj.
Jootuin lenti roskapyttyyn ne evväät. Ja voe kuulkee sitä yököttelyvä.
Ku siinä rätnäsj että kuinka paljo kerkisj sitä sittoo niellä niihen matkassa.

Arvelen ettee meejjän mökkiin ennee niitä osteta.
Onneks ee mittää mahataatija niistä tullunna.
Vuan hyvästi olj tommaatit lannotettu kyllä.
Ku toesesta muasta on matkanneet ja kaappaan kuletettu.
Ja kotonahhii on vielä lannokearomit tallella.
Tiijjäppä toellaan vaekka sitä lannokettahhii.








torstai 7. maaliskuuta 2024

Kevättä ilimassa


Kevättä tietää ku keltaset tulppaanit ilimestyy maljakkoon.
Mikäpäs siinä. Nättijä ovat.

Ohan tuo muutennii tunnustanna kevväältä. Aarinko lämmittää jo meleko mukavasti.
Vaekkee tuo lumj kyllä vielä oo huvenna mihinkää.
Yöllä on ollunna pakkastahhii. Ja hankj on kestännä parina uamuna.
Meekäläesen onni ja äetin epäonni ku kamerasta tyhjenj akku justiisa hangella hilipetellessä.


Sehhii kaet jonniillaenen kevväämmerkki lienöö.
Ku isäntä on heelunna tuas mualj´pensselin kansa.
Yks pikku pömpelj sae valakeen seenän. Ja yks määräkoera valakeen hännämpiän.
Tulj vissiinnii vähä liijjan likellä seenee sitä heelaatettuva.
Äet sitä koetti liotella. Vuan tiukassa istuu mualj koeran häntäkarvoessa.
Suattaa kuulema männä saksj´peliks.
Kuhan ee siinä samassa soovvissa mänisj häntärukkahhii.


Palovarotin rupesj itestään ilimottelemmaan tässä yks päevä. Meleko ätäkästi vinkasj.
Äet hinnaatu jakkaralle huojakehtelemmaan. Että vaehtaa siihen uutta patterija.
No eepä irronna kansj siitä. Ee vaekka mitenkä viänti ja änkesj.
Otti sittä ruuvvimeesselin. Että jos sillä varovasti kampeesj kannen irti.
Kyllä katoen sitä toohuva. Että jos ee lähe kansj ni kyllä kohta lähtöö koko emäntä.
Nutulleen lattijalle niät.
No änkeeminen eisti sittä. Lähti koko varotin. Ja mäjähti lattijjaan. Usseemmassa osassa.
Tarkempi katastelu osotti että sehän olj kansj mualattu kiini.
Laepijota mualatessasa olj mualarj sutinna sennii varottimen.
Ja eekähän se sillon kansj irronna. Ku olj kerta mualilla topostettu.
Eekaet siinä sittä muu aattanna ku kaapalle ehtimmään uutta varotinta.



 Vaekka onnii jo kevvään tuntuva. Ja hajuja.
Ni eepä kovin kevväälle näätästä ku pihalle kahtoo.
Leekkimökkirukkahhii on puoleevvälliin lumessa.
Tingalle ootellaan sen reonamilta narsissiin noosuva.
Ja yhtä tingalle ehken ootellaan tuohon puuhunnii uusiin lehtiin tulloo.
Ku ee oo entisetkää irronna.
Mihinkään kohtaan siihennii soppii uutta lehtisilimuva.
Kovin ku on täävven näköstä jo entuuvestaan.
Vuan kylläpään se varmaan puu ite konstisa keksii.
Millee suapi vanahat poekkeen ja uuvvet tilalle.
Nuille ku ee taejja kuitenkaa mikkää irtisanomis ilimotus eistee.
Taekka hiätö.
Niinku immeesten valtakunnassa on tapana.










lauantai 2. maaliskuuta 2024

immeesen luonto... ja kuppi nurin


Seon kuulkee joku kirjaviisas sanonna. Että immeesellä vanahemmiten muuttuu luonto.
Se jos joku on ollunna nuorena hyvinnii hyväluontonen ja sopusa.
Ni vanahemmiten muuttuu sittä änkäpiäks.
Ja jos joku on ollunna nuorena hyvin äkkiottonen. Ni laahtuu vanahempana.
Kysäsin sittä isännältä. Että mitenkä lienöö äetin kohalla.
Niillä ku on vissiin jo viijjettä vuosj´kymmentä yhteeselloo takana.
Se sano että eepä tuota liene muutosta tullunna. Hyvin on tasanen ollunna.
Ihan yhellälaella ättäröepi nyt vanahana ku nuorenahhii.
Tuas tulj totistetuks. Että poekkeos vahvistaa siännön.

Mitehhän lie meejjän nelj´jalakasten kansa.
Meejjän huushollissa on kuulema nuorena hötkötetty.
Ja vanahempana sittä raahotuttu. Sano äet.
Paetsi minun ensmänen eeltäjä. Joka olj melekosen tekövä ja näkysä vanahanahhii.
Suati sittä nuorena.
Ja kyllähän sitä meekäläenennii aena jottae vielä keksii.
Jos ee aena toemintata. Ni aenahhii immeesen aevoen huastamista.



Vähhiin on kuulkee männynnä nämä virikkeet meejjän mökissä.
Seon viikon kohokohta kaapalla käänti. Kirkolla eli kaapunnissa.
Ja äetin oottelussa ku männöö aena aekasa. Ni silläaekoo sittä immeesten kahtelu.
Meekäläesellä on tuo oma tähystyspaekka.
Siinä on hyvä katella. Eekä väsy niskatkaa ku kuonoo suapi leppuuttoo.
Käävvään siinä välillä isännän kansa ihan jossae pihallahhii.
Sillä ku ee oo samallaesta tähystyspaekkoo missä kuonoosa leppuuttoo.
Ni sillä tehhään lenkkijä pihalla
Kerkijjäes siinä ootusaekana melekeen vaekka kotonahhii jalakapelissä käävvä.
- Kuuvventoesta kilometrin piässä.
Ee niät ihan jootusin immeenen oo äet nuissa kaappahommissa.



 Se jos tämä nyt oes semmonen iltapäevälehen juttu.
Ni sehän oes tässä piällikirjotuksena IIVARILLA MÄNI KUPPI NURIN
- ee suanna restenttikahvija.
Kerta suatiin uusj restentti. Ni oes pitännä ne tulokahvit sen kunnijaks juuvva.
Ja entiselle restentille lähtökahvit.
Kahvin kansa tietennii sitä hyvvee ja hyvämparasta.
Ee ollunna niitä rivvaattipilleitä niinku sillä uuvvella restentillä.
Ehken kuitennii toepunen tästä. Heh.













maanantai 26. helmikuuta 2024

Ee puutetta lumesta...


Jo on kuulkee ootoo ilimoo näen helemikuulle.
Ku ihan on vesj´kelit. Ja tiet ja pihamuat jiätikällä.
Ja ennusteet näättää että tätä piisoo vielä aenahhii sen kymmenen päevee.


Katoeltahan tulla humisti alas kaekki lumet.
Takapuolella talloo on ikkunoehen puoleevvälliin lunta.
Vielä jos alastulovata sinne katolle kertyy.
Ni neon sittä jo lasilläpi makkuukammarin puolella.
Että ee puutetta lumesta. Tiälläkkää.

Isännältä mänj jo hermo nuihen lummiin kansa.
Ku ee ennee mihinkää sopinna. Ja raskastahhii olj kolapelillä viäntee.
Kuhtu sittä raktorj´miehen hättiin.
Ja sepä silipasj näpäkästi ne yhteen isoon läjjään.
Melekeen tulj aetankorkunen läjä. Niinku näkkyy.
Tuota  sitä sulatellaan vielä juhannuksenahhii.


 Äetille iski joku ooto pihämpisto. Ee oo ihan semmosija vinkeetä tovviin näkynnä.
Vaekka muuton niitä ootoja pistoja onnii ilimennä.
Kaevelj niät resettikassoo tovin uamusilla.
Ja sittä lööti yhen mummun vanahan resetin.
Kaarakeksijä.
Ja onnistu ihan polttamata niitä suamaan parj pellillistä.
Vuan meekäläehhän olj tietennii paestovahtina. Ni ee sattunna vahinkoja.
Ihan tulj syötävijä niistä.
Paestopalakaks saen maestipalan.

Tiesittäkö muuten mikä mahtanoo olla kuulas keutuja? Jaa että vae.
No sehän on tietennii viärin luvettu kuulaskeutuja.😅😅😆
Ee liene vaekee arvata kuka mahto olla se lukija...







keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Viimepäeviltä...


 


Sitä on sittä monellaesta ilimoo piisanna viimepäevinä.
Nyt ihan kelevollista muutamata astetta pakkasta.
Vuan sitä luntahhii. Ravvaatti laavvantaeta vasten 30 senttijä.
Siinä immeeset ruapi piätään. Että minnekkä ne kelekottaan.
Ku alakaa olla jo pihamua täännä.
Jo sano tuas yks immeenen, että oesija rakentanna tasakattosen talon.
Oes suanna sinne enimmät lumet kelekkoo. Pihhoo täättämästä.
Pakkopa se olj isännän sieltä katoltahhii ne lumet puotella.
Semmonen miärä olj sielläe. Että oes suatu kyllä tuuletusta mökkiin.
Jos niät oes ooteltu katon rumahtamista.

Äet  surj ku ee piäse linnuille ruokoo viemään nyt pissipuulle.
Ku siinä olj nyt tiellä mahoton kinos.
Sittä se sissuuntu. Ja sano että jo lie kumma jos ee yks eokko piäse sinne.
Ja eekuvvun mänj ja puarasj siinä metriisessä hangessa.
Ja piäsj ku piässii viemään linnuille ja oraville eenettä.
Piäsj poekkeennii vielä.
Kyllä aattaa paha sisu monneen asijjaan.



Tältä näätästi pihanäkymä lumj´tuprakan jäläkeen.
Lasj olj ihan lumempeetossa. Vähä näky pissipuun huamuva vuan.


No toessapäevänä olj sittä muut hommat.
Se tuas koeraukkelj köejjättiin aatomoppiiliin.  Ja aatonnokka kohen pohjosta.
Ja tultiin varsinnii tutun näkösen rakennuksen pihhaan.
Äet sano että se oes nyt sittä liäkärj´käänti eissä.
Ee suattanna mittää sannoo eiltäkäsin...


- Mittään lie tiijjossa... kyllä en tykkee ettee mittää sanota etukätteen.
Nii on elo meekäläesellä ku sillä yhellä muinosella Ison Kirjan miehellä.
Vanahaks ku tulloo ni joku vuan vyöttää ja viepi minnekkä haluvvaa.


Se tunne ku sulle selevijjää ettee tulosyy ollunnakkaa mikkää ens´rehvit alttarilla.
Taekka meekämääkylle morsmaekku. 😧

No onneks olj se oma luottoliäkärj. Ja kysseessä vuan syväntarkistus.
Tuassiisa sanottiin etton luaja syvän.
- Aena oon ollunna sitämieltä että meekäläenen on hyvinnii syvämmellinen ja avarasyvämminen.
Vuan sen kansa elettään. Kaekki se aeka mikä on jälellä.
Ja hyvviin roppiin kansa.

Vaekka sitä uatteloohhii että ee mielessäsä ja syvämmessäsä vanahene.
- Tuntoo kaekki tunteet niinku nuorena. Rakastaa ja iloehtoo.
Ni silleppä ee mittää maha.
Että se tuo piälliskuorj se vuan ruppee muistuttelemmaan.
Että eepä tätä loputtommiin piisoo.
Vuan niinku sanoen ni kaekki aeka elettään ilolla mittee on jälellä.
Oljpa se sittä minkäpitunen tahhaan. 😊